Hakijoille

Aiot kenties Aalto-yliopistoon opiskelemaan arkkitehtuuria, maisema-arkkitehtuuria tai sisustusarkkitehtuuria. Tälle sivulle on koottu infoa siitä mistä on kyse ja hyödyllisiä linkkejä hakemiseen liittyen.

Mitä on…

...arkkitehtuuri?

Arkkitehtuurissa on kyse rakennetun ympäristön suunnittelusta. Tämä voi kattaa asioita rakennusten ovenkahvoista kaupunkien ja alueiden suunnitteluun ja kaavoitukseen sekä uusien rakennusten suunnittelusta vanhojen korjaamiseen. Arkkitehdit työllistyvät esimerkiksi yksityisiin arkkitehti- ja suunnittelutoimistoihin sekä julkisella puolella kaupungeille, valtiolle ja yliopistoille. Ala vaatii tilallista hahmotuskykyä, ongelmanratkaisutaitoa, yhteistyökykyä sekä luovuutta ja mielikuvitusta. Työllisyystilanne on tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Arkkitehtuuria voi Suomessa opiskella Aalto-yliopistossa Otaniemessä, Tampereen yliopistossa sekä Oulun yliopistossa. Sivustolta arkkitehdiksi.fi löytyy kattava tietopaketti alan opiskelusta, hakemisesta ja työllistymisestä.

...maisema-arkkitehtuuri?

Maisema-arkkitehtuuri on ulkotilojen suunnittelua. Ammatissa vaaditaan samanlaisia ominaisuuksia kuin arkkitehtuurissa, mutta lisäksi olisi hallittava myös elävän luonnon kanssa työskentely. Maisema-arkkitehtuuri on arkkitehtuurin tavoin ensisijaisesti tilasuunnittelua, mutta rakennusmateriaaleina ovat olemassa olevat tai rakennetut maisemat, kasvit ja erilaiset ulkotilan rakenteet, kuten kiveykset ja penkit. Ammatissa on hyötyä luonnon prosessien tuntemuksesta, suurten kokonaisuuksien hallinnasta ja taidosta sovittaa yhteen erilaisia tavoitteita. Koulutus antaa valmiudet toimia monipuolisissa asiantuntijatehtävissä, jotka koskevat fyysisen ympäristön suunnittelua. Maisema-arkkitehdit voivat työllistyä kaupungeille ja kunnille, monialaisiin suunnittelutoimistoihin ja yksityisiin maisema-arkkitehtitoimistoihin. Ala on kasvussa Suomessa. Maisema-arkkitehtuuria voi opiskella Suomessa vain Aalto-yliopistossa Otaniemessä. Alaan voi tutustua esimerkiksi opiskelijoiden itse toteuttaman Minustako maisema-arkkitehti? -videon kautta.

...sisustusarkkitehtuuri?

Sisustusarkkitehtuuri on rakennetun ympäristön suunnittelulinja, joka pyrkii tarkastelemaan tilakokemusta ihmisen kokoisesta mittakaavasta. Alan juuret ovat vahvasti Suomalaisessa kalustemuotoiluperinteessä. Sisustusarkkitehtuurin ja arkkitehtuurin ero tilasuunnittelussa saattaa tuntua joskus hieman veteen piirretyltä, mutta suurimmat erot ovat kaluste- ja pintamateriaalituntemus, tunnelmilla leikkiminen sekä suunnittelun lähestyminen erityisesti ihmisen kokoisesta mittakaavasta. Sisustusarkkitehdin toimenkuvaan kuuluu mm. korjaus-, pinta-, näyttely- ja valaisinsuunnittelua, sekä nykyään yhä useammin palvelumuotoilua. Sisustusarkkitehdit työllistyvät sisustusarkkitehti-, muotoilu- ja arkkitehtitoimistoihin tai/ja toimivat itsenäisinä suunnittelijoina kaluste- ja/tai tilasuunnittelun saralla. Ala vaatii erityisesti hyviä sosiaalisia taitoja, värien ja tilojen hahmotuskykyä sekä kiinnostusta kalustesuunnittelun maailmaan ja ihmiseen tilojen kokijana.

Sisustusarkkitehtuuria voi opiskella ammattikorkeakoulutasolla useissa Suomen kouluissa, mutta kandi- ja maisteritutkinnon voi suorittaa vain Aalto-yliopistossa. Ohjelma on Arkkitehtuurin laitoksen ainoa taiteen kandidaatti- ja maisteriohjelma ja eroaa näin kahdesta muusta pääaineesta myös rakenteeltaan. Lisää alasta voit lukea sisustusarkkitehtien ammattijärjestön SIO:n sivuilta.

Miten Aalto-yliopistossa opiskellaan…

...arkkitehtuuria?

Arkkitehdin tutkinto on 5 vuotta kestävä ylempi korkeakoulututkinto, joka jakautuu kolmivuotiseen kandidaatintutkintoon ja kaksivuotiseen maisterintutkintoon. Kuitenkin vain harva opiskelija valmistuu tavoiteajassa – käytännössä opiskelut kestävät keskimäärin 7-8 vuotta. Syynä tähän on sekä opintojen kuormittavuus että opiskelijoiden työssäkäynti arkkitehtitoimistoissa etenkin opintojen loppuvaiheessa. Käytännössä kaikki käyvät etenkin maisterivaiheessa töissä opiskelun ohella – vastavalmistuneena on helpompi menestyä työmarkkinoilla, kun oman alan työkokemusta löytyy jo jonkin verran. Tutkintoajat ovat nykyisin kuitenkin lyhenemään päin.

Arkkitehtuurin opinnot ovat yhdistelmä suunnittelutehtäviä, kuvataidetta, historiaa sekä rakenteiden opiskelua. Luovuus ja mielikuvitus ovat hyväksi, piirustustaidostakin on hyötyä mutta ei tarvitse olla suuri taiteilija pärjätäkseen opinnoissa hyvin. Varsinaisia matematiikan kursseja ei ole; ainoat matemaattiset kurssit ovat pari rakennefysiikan kurssia joiden vaikeustaso ei ole lukiomatematiikkaa pahempi. Arkkitehdillä tulee kuitenkin olla näppituntuma rakenteiden kestävyyteen ja tilallista hahmotuskykyä, matemaattinen osaaminen ei siis ole pahitteeksi.

Opinnot alkavat yhteisillä taideopinnoilla muiden Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Niistä edetään pieniin suunnittelutehtäviin, joissa tutustutaan tiloihin ja rakenteisiin. Ensimmäisen vuoden tyypillisiä tehtäviä ovat esimerkiksi puusillan rakentaminen ja valolaatikko. Toisesta opiskeluvuodesta eteenpäin edetään suurempaan mittakaavaan: rakennussuunnitteluun ja kaupunki- ja aluesuunnitteluun. Ohessa opiskellaan esimerkiksi arkkitehtuurin historiaa, sekä mahdollisesti jo valitsemaansa sivuainetta.

...maisema-arkkitehtuuria?

Maisema-arkkitehtuurin opiskeluun kuuluu maiseman osatekijöiden ja maisemaan vaikuttavien prosessien opettelua, kasvintuntemusta, kuvataidetta ja historiaopintoja sekä tietysti tilasuunnittelua. Rakennetekniikkaa ja matematiikkaa ei tarvitse opetella senkään vertaa kuin arkkitehtuurissa, sen sijaan hyötyä on maantieteen ja ekologian perusteiden hallinnasta.

Maisema-arkkitehdit opiskelevat ensimmäisen vuoden yhteisiä taide- ja arkkitehtuurikursseja arkkitehtiopiskelijoiden kanssa. Toisena vuonna maisema-arkkitehtuurin opinnot kohdistuvat perusteellisemmin alan tutkimukseen ja ymmärtämiseen. Harjoitustöissä opetellaan maaston tulkintaa kartoista, suunnitellaan pihoja ja puistoja olemassa olevien reunaehtojen mukaisesti sekä tutustutaan maisema-arkkitehtuurin historiaan ja nykyisyyteen. Opintoihin kuuluu sekä kaupunki- että maaseutumaisemiin ja niiden suunnitteluun liittyviä kursseja. Kaupunkisuunnittelun kurssit ovat yhteisiä arkkitehtiopiskelijoiden kanssa.

...sisustusarkkitehtuuria?

Aallossa sisustusarkkitehtuurin kandiopinnot koostuvat tila- ja kalustesuunnittelun pääainekursseista, joita kehystävät IT-opinnot teknisestä piirtämisestä ja 3D-mallinnuksesta, taidekurssit, laitoksen yhteiset kurssit, sekä muun muassa sisustusarkkitehtuurin historian kurssi. Pääainekursseihin (tila- ja kaluste) sisältyy materiaalioppi, ekskursioita, sekä harjoitustöiden tekeminen. Ohjelmassa pyritään seuraamaan mallilukujärjestystä ja pääainekurssit toistuvat vain kerran vuodessa. Kandiohjelma kestää virallisesti 3 vuotta, mutta monilla valmistumiseen menee 3,5-4 vuotta. Sisustusarkkitehtuurin ohjelmasta voi hakea myös vaihtoon ulkomaille kandivaiheessa. Vaihtoon voi hakea myös maisterivaiheessa.
Maisteriohjelma on kaksivuotinen, mutta monilla kuluu opintoihin 2,5 – 3 vuotta. Maisteriohjelman sisäänotto on kandivuosikurssilta jatkavat n. 14 henkeä + ulkopuolelta valittavat opiskelijat. Ohjelma on hyvin kansainvälinen, mutta myös korkeakouluista tulee paljon maisteritutkinnon suorittajia. Maisterissa valitaan pääasiassa painotus vain toiselle pääaineelle (tila tai kaluste), joka koostuu 4 pääainemoduulista. Pääainetta luetaan 3, sivuavaa 1 moduuli. Vapaavalintaiset opinnot ovat suuri osa maisteriopintoja.

Sisustusarkkitehtuurin opinnot alkavat yhteisesti arkkitehtuurin- ja maisema-arkkitehtuurin opintojen kanssa taideopinnoilla ja peruskursseilla rakenteista ja tilakäsityksestä. Ensimmäisenä vuoden keväällä alkavat ensimmäisen pääaineen opinnot kalustesuunnittelun kurssilla, jossa leikitään ihmisen painon ja liikkeen kestävyydellä yleensä tuolin muodossa. Toisena vuonna sisustusarkkitehtuurilla ei ole enää yhteisiä suunnittelukursseja muiden ohjelmien kanssa, vaan syventyminen omaan alaan alkaa.

Harjoitustöissä kalustesuunnittelussa toteutetaan 1:1 prototyyppejä kalusteista sekä metallista, että puusta, toisinaan myös vapaavalintaisista materiaaleista. Monet opiskelijat lukevat muotoilun sivuainetta lasi- ja keramiikkasuunnittelusta. Tilasuunnittelussa aletaan ottamaan haltuun asiakaslähtöistä suunnittelua ja käsitystä materiaaleista, sekä kalusteista/valosta/konseptisuunnittelusta työkaluina. Kolmantena vuonna otetaan haltuun suurempia tilakokonaisuuksia ja mm. talotekniikan tuomia haasteita. Oma painotus kalusteeseen tai tilaan alkaa yleensä selviämään toisen/kolmannen vuoden aikana.

...ylipäätään?

Ensimmäiset opiskeluvuodet sujuvat suhteellisen helposti valmiin mallilukujärjestyksen mukaan. Tutkintoon kuuluva sivuaine on mahdollistaa valita laitoksen omasta valikoimasta tai esimerkiksi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muilta laitoksilta tai korkeakoulun ulkopuolelta. Kurssien yhteensopivuus lukujärjestykseen ei kuitenkaan välttämättä ole varmaa ulkopuolisissa sivuaineissa. Vaihtoon on mahdollista lähteä maisterivaiheessa, sissarit jo kandivaiheessa. Yliopisto tarjoaa toiseen opiskeluvuoteen asti henkilökohtaiset työskentelytilat. Ne mahdollistavat koulutöiden hoitamisen kokonaan laitoksella omien vuosikurssilaisten seurassa.

Miten haen?

Aalto-yliopistoon haetaan korkeakoulujen yhteishakujärjestelmän kautta. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin hakukohteet ovat osa tekniikan alan DIA-hakua, joka mahdollistaa sen, että voit hakea kaikkiin Suomen arkkitehtuurin hakukohteisiin samalla hakemuksella ja samoilla pääsykokeilla. Koepaikat ovat Espoo, Oulu ja Tampere. Kussakin paikassa voi pyrkiä opiskelijaksi mille tahansa näistä paikkakunnista. 

Tiedot korkeakoulujen yhteyshausta vuonna 2023:

Arkkitehtuurin (ja maisema-arkkitehtuurin) valinnat ovat monivaiheiset:

  • Ennakkotehtävät julkaistaan helmikuussa ja sinun tulee laatia ennakkotehtävät itsenäisesti ja palauttaa ne sähköisesti Opintopolkuun annettuun määräaikaan mennessä ohjeiden mukaisesti.
  • Ennakkotehtävien arvostelun jälkeen sinulle ilmoitetaan, oletko päässyt jatkoon vai karsiutunut ennakkotehtävien perusteella.
  • Jos olet päässyt jatkoon, tulee sinun osallistua piirustus- ja suunnittelukokeisiin.
  • Jos et täytä matematiikan kynnysehtoa ylioppilastutkinnon matematiikan arvosanan perusteella, tulee sinun osallistua arkkitehtuurin matematiikan kokeeseen.
  • Jos haet maisema-arkkitehtuurin hakukohteeseen, etkä täytä luonnontieteen kynnysehtoa maantieteen ylioppilastutkinnon arvosanan perusteella, tulee sinun osallistua luonnontieteen kokeeseen.

Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien kiintiö on arkkitehtikoulutuksen hakukohteissa 50 %.

Kaikkien arkkitehtuurin hakukohteiden hakijoiden on täytettävä matematiikan kynnysehto:

Kynnysehdot

  • Ylioppilastutkinnon pitkän matematiikan koe suoritettu vähintään arvosanalla B tai
  • Lyhyen matematiikan yo-koe suoritettu vähintään arvosanalla M tai
  • Arkkitehtuurin matematiikan koe: jos et ole suorittanut matematiikan yo-koetta tai yo-arvosanasi eivät riitä, tulee sinun osallistua arkkitehtuurin hakukohteiden matematiikan kokeeseen. Kokeessa on neljä (4) tehtävää, kuusi (6) pistettä/tehtävä. Sinun on mahdollista tulla hyväksytyksi vain, jos saat kokeesta vähintään 12/24 pistettä.

Matematiikan kokeessa edellytetään lukion pitkän oppimäärän mukaisia tietoja.

Maisema-arkkitehtuurin hakukohteeseen hakevien tulee lisäksi täyttää luonnontieteen kynnysehto:

  • Maantieteen ylioppilaskoe suoritettu vähintään arvosanalla M (magna cum laude approbatur) tai
  • Maisema-arkkitehtuurin hakukohteen luonnontieteen koe vähintään pistemäärällä 12/24

Luonnontieteen koe perustuu lukion uuden opetussuunnitelman (LOPS2021) oppikirjaan Geos 2: Sininen planeetta (Cantell Hannele, Jutila Heikki, Lappalainen Sirpa, Sorvali Mari, ISBN 9789526341798) sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan materiaaliin.

Hakukohteiden paikoista 80% täytetään yhteispistevalinnassa ja 20% valintakokeen pistekiintiöstä. Piirustus- ja suunnittelukokeen maksimipistemäärä on 216,00. Kynnysehdosta ei saa erillisiä pisteitä, mutta se täytyy täyttää. Matematiikan kokeen kynnysehto on 12/24 p. ja luonnontieteen kokeen 12/24 p.

Sisustusarkkitehtuurin hakukohteen valintaprosessi:

Sisustusarkkitehtuurin kokeet järjestetään yhdessä muiden taiteen kandiohjelmien hakuprosessien kanssa ja on kaksivaiheinen. Kokeisiin ei kuulu matematiikan koetta. Ennakkotehtävät läpäissyt henkilö pääsee suunnittelu- ja piirustuskokeeseen, jossa mitataan muun muassa muodonantokykyä, tilallista ja värinhahmotuskykyä, sekä ongelmanratkaisukykyä. Tehtävät koostuvat piirustus- sekä pienoismallitehtävistä, joskus myös 1:1 mallista. Suunnittelukoe järjestetään Otaniemen kampuksella ja siihen valitaan noin 50 henkilöä. Pääsykoeprosessissa ylioppilaskokeen arvosanoilla ei ole vaikutusta loppuarviointiin.

Muista, että tämä ei ole virallinen ohje; kattava ja ajantasainen infopaketti arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin hakuprosessista löytyy täältä. Tietoa Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin opiskelijavalinnasta ja opetusohjelmasta löydät täältä. DIA-yhteisvalinnan omilta sivuilta löydät myös menneiden vuosien pääsykokeet ja esimerkkejä parhaista töistä.

Pääsykokeet

Haku arkkitehdiksi, sisustusarkkitehdiksi ja maisema-arkkitehdiksi alkaa ennakkotehtävien palautuksella. Tehtävät on yleensä julkaistu tammi-helmikuun vaihteessa osoitteessa dia.fi ja ne palautetaan viimeistään hakuajan päättyessä. Sisustusarkkitehtuurin ennakot julkaistaan yleensä muiden taiteiden alan tehtävien kanssa hieman myöhemmin, Aalto-yliopiston verkkosivuilla. Yleensä ennakkotehtävät ovat sisältäneet yhden rakentelutehtävän ja pari piirustus- tai maalaustehtävää. Ennakkotehtävät arvostellaan hyväksytty/hylätty -periaatteella, joten ne eivät vaikuta myöhempiin koepisteisiin. Jokainen ennakkotehtävistä hyväksytysti läpi suorittanut hakija kutsutaan piirustus- ja suunnittelukokeisiin, jotka järjestetään kesäkuun alussa valitsemallaan koepaikkakunnalla.

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin piirustus- ja suunnittelukokeissa tehtäviä on yhteensä kuusi. Ne jakautuvat kahden päivän ajalle siten, että kunakin koepäivänä tehdään kolme tehtävää. Piirustus- ja suunnittelukokeen tehtävät kestävät tunnista kolmeen, teemasta riippuen. Koetehtävät voivat sisältää piirtämistä ja maalaamista sekä kolmiulotteisuuden hahmottamista testaavia tehtäviä. Mukana on yleensä myös muutama rakentelua vaativa tehtävä. Tehtävänannot ovat mielikuvituksellisia ja jopa humoristisia, ja todennäköisimmin selviydyt kokeesta myös itse samanlaisella otteella. Piirustus- ja suunnittelukokeen tehtävät pisteytetään ja pisteet lasketaan yhteen koepistemääräksi.

Kolmantena koepäivänä järjestetään matematiikan koe ja maisema-arkkitehdiksi hakevien luonnontieteen koe. Arkkitehtuuri- ja maisema-arkkitehtuurivalintaan kuuluva matematiikan koe perustuu lukion pitkän matematiikan oppimäärään. Yleensä kokeessa on ainakin pari geometrian tehtävää. Matematiikan kokeen ei vaikuta loppupisteisiisi, vaan kokeessa tulee saada tarvittava pistemäärä eli on täytettävä kynnysehto. Iltapäivällä maisema-arkkitehdiksi hakevat osallistuvat lisäksi luonnontieteen kokeeseen. Kolmituntinen koe perustuu lukion uuden opetussuunnitelman maantieteen kurssiin (oppikirja GEOS 2) ja voi sisältää esimerkiksi monivalintatehtäviä sekä lyhyen esseen kirjoittamista.

Voit tutustua arkkitehtuurin vanhoihin ennakkotehtäviin ja valintakokeisiin sekä matematiikan ja luonnontieteen kokeisiin täällä.

Sisustusarkkitehtuurin ennakkotehtävät läpäissyt henkilö pääsee suunnittelu- ja piirustuskokeeseen, jossa mitataan muun muassa muodonantokykyä, tilallista ja värinhahmotuskykyä, sekä ongelmanratkaisukykyä. Tehtävät koostuvat piirustus- sekä pienoismallitehtävistä, joskus myös 1:1 mallista. Itse pääsykokeet ovat kolmipäiväiset ja sisältävät 6 tehtävää, joista jokainen on 3 tuntia pitkä. Kokeet järjestetään samalla viikolla muiden taiteen kandiohjelmien kanssa, joka on jonain vuosina ollut eri viikolla kuin arkkitehti- ja maisema-arkkitehtikokeet.

Tehtävät ovat hyvin samankaltaisia kuin arkkitehtuuri- ja maisema-arkkitehtuurikokeidenkin: maalaus-, sekä piirustus- ja mallinrakennustehtäviä. Arvioinnissa huomioidaan kaikki tehtävät ja idealla on yleensä suurempi painoarvo kuin piirustustaidolla, vaikka luonnollisesti tekniikka vaikuttaa työn erottumiseen edukseen. Sisustusarkkitehtuurin kokeisiin ei kuulu matematiikan koetta.

Voit tutustua vanhoihin taiteiden alojen ennakkotehtäviin ja valintakokeisiin täällä.

 

Pääsykokeiden jälkeen Arkkitehtikilta on yleensä järjestänyt Otaniemessä pääsykoepiknikin, jossa on päässyt rentoutumaan kokeiden jälkeen ja tutustumaan muihin hakijoihin ja alan nykyisiin opiskelijoihin. Kannattaa ehdottomasti osallistua, mikäli suoritat kokeesi Otaniemessä!

Muista, että tämä ei ole virallinen ohje; kattava ja ajantasainen infopaketti arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin hakuprosessista löytyy täältä. Tietoa Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin opiskelijavalinnasta ja opetusohjelmasta löydät täältä. DIA-yhteisvalinnan omilta sivuilta löydät myös menneiden vuosien pääsykokeet ja esimerkkejä parhaista töistä.

Miten valmistautua pääsykokeisiin?

Moniin muihin pääsykokeisiin verrattuna arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kokeisiin valmistautuminen voi olla mukavan rentoa. Tärkeintä on piirtää ja maalata aktiivisesti sekä kokeilla erilaisia välineitä ja tekniikoita. Harjoitella voi kaikkialla, missä liikkuu. Varsinkin lyijykynän käyttö kannattaa hallita, sitä tarvitsee kokeissa lähes poikkeuksetta.

Ennakkotehtävien tekoon kannattaa varata reilusti aikaa ja etenkin liimailut sekä maalailut tehdä sen verran ajoissa, että ne ehtivät kuivua.

Piirustus- ja suunnittelukokeisiin harjoitellessa kannattaa tehdä vanhoja pääsykoetehtäviä aikaa vastaan, jotta koetilanteeseen saa tuntuman. Tehtäviin tarvittavista välineistä saa listan matematiikan kokeen jälkeen. Tutustu välineisiin etukäteen – varsinkin liimoissa kannattaa ottaa selvää mihin materiaaleihin ne tarttuvat ja kuinka pitkään niillä kestää kuivua. Pääsykoearkiston töistä saa vainua arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kokeista, millaisista töistä arvostelijat ovat aikaisempina vuosina pitäneet.

Matematiikan kokeessa ei ole käytössä taulukkokirjaa. Koe on suunniteltu siten, että vain harva saa kaikkia tehtäviä ratkaistua, kannattaakin panostaa määrän sijasta ratkaisujen laatuun.

Arkkitehti vai rakennusarkkitehti?

Rakennusarkkitehdin tutkinto on nelivuotinen alempi korkeakoulututkinto, johon voi Suomessa opiskella neljässä eri ammattikorkeakoulussa. Erilaisen sisältönsä vuoksi Rakennusarkkitehdin koulutus tarjoaa erilaisen sisältönsä vuoksi myös erilaisen ammattipätevyyden kuin arkkitehdin koulutus. Tyypillisesti rakennusarkkitehdit toimivat samankaltaisissa työtehtävissä kuin arkkitehdit, mutta erityisesti suurten rakennuskohteiden pääsuunnittelijalta vaaditaan arkkitehdin ammattipätevyys.

Alla olevista kanavista pääset näkemään elämää arkkari-, maisu- ja sissariopiskelijan silmin.

Facebook: Arkkitehtikilta
Facebook: Vista ry
Facebook: SISTA
Instagram: arkkitehtikilta
Instagram: vista.ry
Instagram: sistasisark

Viimeksi päivitetty: 19.04.2023