Jakelu: Helsingin kaupunki
Päivämäärä: 19.5.2023
Aalto-yliopiston Arkkitehtikillan kannanotto kaupungin suunnittelun osallistavuuteen
Helsingin kaupungin hyväksymä Suvilahden alueen uudistus on herättänyt mediahuomiota viime
aikoina. Itse Suvilahti Event Hub:in suunnitelmaan kantaa ottamatta pidämme Aalto-yliopiston
Arkkitehtikiltana huolestuttavana, että mahdollisuudet osallistua kaupungin kehittämiseen nähdään
kaukaisena ja vaikeana asiana. Tahdomme tulevaisuuden suunnittelijoina luoda parempaa
rakennuspolitiikkaa, minkä takia otamme nyt kantaa.
Toteamme aluksi, että suunnitteluaikeet Suvilahden alueelle ovat olleet julkisia jo vuodesta 2018
lähtien, ja vuorovaikutusvaihe oli käynnissä vuonna 2022. On kuitenkin erikoista, että mielipiteitä
vuoden 2022 vuorovaikutusraporttiin oli saapunut vain kaksi kappaletta, kun taas nyt hanke on vahvan
arvostelun kohteena. Eikö tämä herätä teissä huolta osallistavuuden toimivuudesta?
Epäilemme, että Suvilahden jo pitkälle edennyttä hanketta kritisoidaan vasta nyt, sillä kaupunkilaiset
ovat ajatelleet Helsingin kaupungin päättäjien tukevan luonnollisen ja vapaamuotoisen kulttuurin
kehittymistä ilman aluetta muokkaavia toimenpiteitä. Tuomme esille suoran sitaatin Helsingin
kaupungin toimintaympäristöanalyysistä: “Taide- ja kulttuuritoiminnalla on potentiaali synnyttää
kaupunkitilaan omistajuuden tunnetta ja lisätä moninaisuuden sallivaa osallisuutta.
Kaupunkiaktivismilla on myös tuotettu runsaasti ehdotuksia esimerkiksi kaupunginosien
kehittämiseen. – – Kaupungilla onkin paitsi tärkeä rooli kansalaistoiminnan kumppanina,
mahdollistajana ja omaehtoiseen aktiivisuuteen kannustajana, myös tasa-arvoisen osallistumisen
vahvistajana ja konfliktien ehkäisijänä.” (Kesäkuu 2017, nettijulkaisu, “Kaupunkilaisten aktiivisuus,
osallisuus ja tasa-arvo”, URL, siteerattu 6.5.2023). Näemme, että yhdyskunta- ja
kaupunkikehityksessä edustajilla tulee olla vastuu ja tahto kuunnella suunnitteluprosessin aikana
kaikkia, eikä vain heitä, joilla on intressi päättää.
Suvilahden alueen kohdalla vaikuttaa siltä, että päättäjät ja suunnittelijat eivät ole ymmärtäneet
kaupunkirakennetta kokonaisvaltaisesti. Taustatutkimusta alueista tulisi tehdä aikaisempaa
huolellisemmin ymmärtäen myös alueiden nykytila ja sen merkitys kaupunkikulttuurille. Nykyään
tuntuu, että alueiden tutkimus perustuu lähinnä historian ja alueen taloudellisen hyödyn
kartoittamiseen. Sosiaalinen merkitys unohdetaan. Vaikka Suvilahden aluetta suunniteltaessa aikeena
olisi kohentaa helsinkiläistä kulttuuria, voi median vastarinnasta huomata monen ajattelevan toisin.
Alueen nykyiset käyttäjät kokevat, että kaavoitettu hanke muuttaa Suvilahden alueen luonnetta
merkittävästi.
Toivomme muutosta nykyiseen osallistavuuden malliin, sillä Suvilahden kohdalla herää kysymys
nykyisen mallin toimivuudesta. Vetoamme myös huomioimaan sosiaalisen näkökulman entistä
vahvemmin hankkeiden yhteydessä.
Aalto-yliopiston Arkkitehtikilta