Hakijoille

Aiot kenties opiskelemaan arkkitehtuuria tai maisema-arkkitehtuuria Aalto-yliopistoon. Tälle sivulle on koottu infoa siitä mistä on kyse, sekä hyödyllisiä linkkejä hakemiseen liittyen.

Mitä on arkkitehtuuri?

Arkkitehtuurissa on kyse rakennetun ympäristön suunnittelusta. Tämä voi kattaa asioita rakennusten ovenkahvoista kaupunkien ja alueiden suunnitteluun ja kaavoitukseen ja uusien rakennusten suunnittelusta vanhojen korjaamiseen. Arkkitehdit työllistyvät esimerkiksi yksityisiin arkkitehti- ja suunnittelutoimistoihin sekä julkisella puolella kaupungeille, valtiolle ja yliopistoille. Ala vaatii tilallista hahmotuskykyä, ongelmanratkaisutaitoa, yhteistyökykyä sekä luovuutta ja mielikuvitusta. Työllisyystilanne on tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Arkkitehtuuria voi Suomessa opiskella Aalto-yliopistossa Otaniemessä, Tampereen teknillisessä yliopistossa sekä Oulun yliopistossa. Sivustolta arkkitehdiksi.fi löytyy kattava tietopaketti alan opiskelusta, hakemisesta ja työllistymisestä.

Entä maisema-arkkitehtuuri?

Maisema-arkkitehtuuri on ulkotilojen suunnittelua. Ammatissa vaaditaan samanlaisia ominaisuuksia kuin arkkitehtuurissa, mutta lisäksi olisi hallittava myös elävän luonnon kanssa työskentely. Maisema-arkkitehtuuri on arkkitehtuurin tavoin ensisijaisesti tilasuunnittelua, mutta rakennusmateriaaleina ovat olemassa olevat tai rakennetut maisemat, kasvit ja erilaiset ulkotilan rakenteet, kuten kiveykset ja penkit. Ammatissa on hyötyä luonnon prosessien tuntemuksesta, suurten kokonaisuuksien hallinnasta ja taidosta sovittaa yhteen erilaisia tavoitteita. Koulutus antaa valmiudet toimia monipuolisissa asiantuntijatehtävissä, jotka koskevat fyysisen ympäristön suunnittelua. Maisema-arkkitehdit voivat työllistyä kaupungeille ja kunnille, monialaisiin suunnittelutoimistoihin ja yksityisiin maisema-arkkitehtitoimistoihin. Ala on kasvussa Suomessa. Maisema-arkkitehtuuria voi opiskella Suomessa vain Aalto-yliopistossa Otaniemessä. Alaan voi tutustua esimerkiksi opiskelijoiden itse toteuttaman Minustako maisema-arkkitehti? -videon kautta.

Arkkitehtuurin opiskelu Aalto-yliopistossa

Arkkitehdin tutkinto on 5-vuotinen ylempi korkeakoulututkinto, joka jakautuu 3-vuotiseen kandidaatintutkintoon ja 2-vuotiseen maisterintutkintoon. Kuitenkin vain harva opiskelija valmistuu tavoiteajassa – käytännössä opiskelut kestävät keskimäärin 7-8 vuotta. Syynä tähän on sekä opintojen kuormittavuus että opiskelijoiden työssäkäynti arkkitehtitoimistoissa etenkin opintojen loppuvaiheessa. Tutkintoajat ovat nykyisin kuitenkin lyhenemään päin.

Arkkitehtuurin opinnot ovat yhdistelmä suunnittelutehtäviä, kuvataidetta, historiaa sekä rakenteiden opiskelua. Luovuus ja mielikuvitus ovat hyväksi, piirustustaidostakin on hyötyä mutta ei tarvitse olla suuri taiteilija pärjätäkseen opinnoissa hyvin. Varsinaisia matematiikan kursseja ei ole; ainoat matemaattiset kurssit ovat pari rakennefysiikan kurssia joiden vaikeustaso ei ole lukiomatematiikkaa pahempi. Arkkitehdillä tulee kuitenkin olla näppituntuma rakenteiden kestävyyteen ja tilallista hahmotuskykyä, matemaattinen osaaminen ei siis ole pahitteeksi.

Opinnot alkavat yhteisillä kuvataideopinnoilla muiden Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Niistä edetään pieniin suunnittelutehtäviin, joissa tutustutaan tiloihin ja rakenteisiin. Ensimmäisen vuoden tyypillisiä tehtäviä ovat esimerkiksi puusillan rakentaminen ja valolaatikko. Toisesta opiskeluvuodesta eteenpäin edetään suurempaan mittakaavaan: rakennussuunnitteluun ja kaupunki- ja aluesuunnitteluun. Ohessa opiskellaan esimerkiksi arkkitehtuurin historiaa antiikista nykypäivään sekä eri mallinnusohjelmia.

Maisema-arkkitehtuurin opiskelu

Maisema-arkkitehtuurin opiskeluun kuuluu maiseman osatekijöiden ja maisemaan vaikuttavien prosessien opettelua, kasvintuntemusta, kuvataidetta ja historiaopintoja sekä tietysti tilasuunnittelua. Rakennetekniikkaa ja matematiikkaa ei tarvitse opetella senkään vertaa kuin arkkitehtuurissa, sen sijaan hyötyä on maantieteen ja ekologian perusteiden hallinnasta.

Maisema-arkkitehdit opiskelevat ensimmäisen vuoden yhteisiä taide- ja arkkitehtuurikursseja arkkitehtien kanssa. Toisena vuonna maisema-arkkitehtuurin opinnot käynnistyvät sitten toden teolla. Harjoitustöissä opetellaan maaston tulkintaa kartoista, suunnitellaan pihoja ja puistoja olemassa olevien reunaehtojen mukaisesti sekä tutustutaan maisema-arkkitehtuurin historiaan ja nykyisyyteen. Opintoihin kuuluu sekä kaupunki- että maaseutumaisemiin ja niiden suunnitteluun liittyviä kursseja. Kaupunkisuunnittelun kurssit ovat yhteisiä arkkitehtien kanssa.

Opintojen eteneminen

Pari-kolme ensimmäistä opiskeluvuotta opinnot sujuvat suhteellisen helposti valmiin mallilukujärjestyksen mukaan. Tutkintoon on mahdollista yhdistää sivuaine esimerkiksi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muilla laitoksilla tai korkeakoulun ulkopuolelta, tosin kurssien sopivuus muuhun lukujärjestykseen ei ole varmaa. Vaihtoon on mahdollista lähteä maisterivaiheessa. Yliopisto tarjoaa kolmanteen opiskeluvuoteen asti työskentelytilat ja koulutyöt onkin täysin mahdollista hoitaa kokonaan laitoksella. Käytännössä kaikki käyvät etenkin maisterivaiheessa töissä opiskelun ohella – harva haluaa palkata vastavalmistuneen arkkitehdin jolla ei ole oman alan työkokemusta.

Mallilukujärjestyksiä voi katsella täällä.

Miten haen opiskelemaan arkkitehdiksi tai maisema-arkkitehdiksi?

Ai kiinnostuit? Seuraavaksi tietoa arkkitehti- tai maisema-arkkitehtiopintoihin hakemisesta. Muista, että tämä ei ole virallinen ohje; kattava, ajantasainen, virallinen infopaketti hakemisesta löytyy osoitteesta www.dia.fi. Osoitteesta löydät myös menneiden vuosien pääsykokeet ja esimerkkejä parhaista töistä.

Arkkitehdiksi ja maisema-arkkitehdiksi haetaan korkeakoulujen yhteishakujärjestelmän kautta. Arkkitehtikohteet (myös maisema-arkkitehtuuri) ovat osa tekniikan alan DIA-hakua, voit siis hakea yhteensä viiteen arkkitehti- tai diplomi-insinöörihakukohteeseen. Koe koostuu useammasta osasta: ennakkotehtävistä, matematiikan kokeesta, nelipäiväisistä piirustus- ja suunnittelukokeista sekä maisema-arkkitehdeillä näiden lisäksi luonnontieteen kokeista.

75 % koevalinnoista tehdään ylioppilastutkintotodistuksen, matematiikan kokeen ja piirustus- ja suunnittelukokeen (+ maisema-arkkitehdeilla luonnontieteen kokeen) yhteispisteiden perusteella ja 25 % pelkän piirustus- ja suunnittelukokeen (+ maisema-arkkitehdeilla luonnontieteen kokeen) tulosten perusteella. Hyvä ylioppilastodistus antaa siis enemmän pelivaraa piirustus- ja suunnittelukokeissa. Lisäksi ensimmäiseen hakukohteeseen saa ensisijaisuuspisteen.

Hakuohjeet ja ohjeet omien alkupisteiden laskemiseen löytyvät täältä. Sisäänpääsyyn vaaditut pisterajat 2016 löytyvät täältä.

Pääsykokeet

Haku arkkitehdiksi ja maisema-arkkitehdiksi alkaa ennakkotehtävien palautuksella. Tehtävät on yleensä julkaistu tammi-helmikuun vaihteessa ja ne palautetaan viimeistään hakuajan päättyessä. Yleensä ennakkotehtävät ovat sisältäneet yhden rakentelutehtävän ja pari piirustus- tai maalaustehtävää. Ennakkotehtävät arvostellaan hyväksytty/hylätty -periaatteella, ne eivät vaikuta myöhempiin koepisteisiin. Läpi päässeet kutsutaan matematiikan kokeeseen, joka on toukokuun loppupuolella.

Matematiikan koe perustuu lukion pitkän matematiikan oppimäärään. Kokeessa on 6 tehtävää, jotka arvostellaan asteikolla 0-6, maksimipistemäärä on siis 36. Yleensä kokeessa on ainakin pari geometrian tehtävää. Kokeen läpäisemiseen vaaditaan pistemäärä, joka on kokeen keskiarvo kerrottuna 0,4:llä. Yleensä läpi on päässyt 5-8 pisteellä, läpipääsyyn ei siis vaadita uskomattomia matemaattisia lahjoja. Hyvällä matematiikan kokeen tuloksella toisaalta pystyy parantamaan omia loppupisteitään. Matematiikan kokeen pisteet muutetaan loppupisteiksi jakamalla 12:lla, korkeimmillaan kokeesta voi siis saada 3 loppupistettä. Huomaa että matematiikan kokeen pisteet eivät vaikuta pääsykoekiintiössä hakevien loppupisteisiin, mutta kokeesta pitää kuitenkin päästä läpi.

Matematiikan kokeesta läpi päässeet kutsutaan piirustus- ja suunnittelukokeisiin, jotka järjestetään kesäkuun alussa. Kokeita on yhteensä seitsemän ja ne jakautuvat neljän päivän ajalle siten, että kunakin koepäivänä on yksi koe aamu- ja yksi iltapäivällä. Neljännen koepäivän iltapäivänä on lisäksi maisema-arkkitehdiksi hakevien luonnontieteen koe. Piirustus- ja suunnittelukokeet ovat kolmituntisia, lukuun ottamatta ensimmäistä koetta joka on yleensä kaksituntinen. Koetehtävät voivat sisältää piirtämistä tai maalaamista, mukana on yleensä myös 2-3 askartelu- tai rakentelutehtävää. Kokeet arvostellaan asteikolla 0-5. Loppupisteisiin vaikuttavat kuuden parhaiten menneen kokeen pisteet – yhdessä voi siis epäonnistua täydellisesti. Maksimipistemäärä kokeista on siis 30 pistettä ja ne muunnetaan loppupisteiksi jakamalla 2:lla. Enimmillään piirustus- ja suunnittelukokeesta voi siis saada 15 lopupistettä.

Viimeisen piirustus- ja suunnittelukoepäivän iltapäivänä maisema-arkkitehdiksi hakevat osallistuvat lisäksi luonnontieteen kokeeseen. Kolmituntinen koe perustuu lukion maantieteen 1. kurssiin. Kokeessa on 5 tehtävää, jotka arvostellaan asteikolla 0-6, maksimipistemäärä on siis 30. Kokeen pisteen muutetaan loppupisteiksi jakamalla 10:llä, korkeimmillaan kokeesta voi siis saada 3 loppupistettä.

Dia-valinnan pääsykoetyöarkistosta löytyy menneiden vuosien ennakko- ja pääsykoetehtävänannot sekä kuvaesimerkkejä menneiden vuosien parhaista ennakkotehtävä- ja pääsykoetöistä.

Miten valmistautua pääsykokeisiin?

Moniin muihin pääsykokeisiin verrattuna arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kokeisiin valmistautuminen voi olla mukavan rentoa. Tärkeintä on piirtää ja maalata aktiivisesti ja kokeilla erilaisia välineitä ja tekniikoita, etenkin jos tuntuma on heikompi. Harjoitella voi kaikkialla, missä liikkuu. Varsinkin lyijykynän käyttö kannattaa hallita, sitä tarvitsee kokeissa lähes poikkeuksetta. Hyvää vertaistukea ja aktiivista keskustelua kokeisiin liittyen on yleensä löytynyt esimerkiksi Ylen Abitreenien keskustelupalstalta.

Ennakkotehtävien tekoon kannattaa varata reilusti aikaa ja etenkin liimailut ja maalailut tehdä sen verran ajoissa, että ne ehtivät kuivua. Pidä huoli että tehtävät kestävät kuljetuksen, varsinkin jos lähetät ne postilla.

Matematiikan kokeessa ei ole käytössä taulukkokirjaa, vaan taulukkokokoelma, josta ei löydy esimerkiksi kaikkia geometrian kaavoja. Vanhoja taulukkokokoelmia löytyy dia.fi:n pääsykoearkistosta. Koe on suunniteltu siten, että vain harva saa kaikkia tehtäviä ratkaistua, kannattaakin panostaa ratkaisujen laatuun määrän sijasta.

Piirustus- ja suunnittelukokeissa suurin vihollinen on aika. Harjoitellessa kannattaa tehdä vanhoja pääsykoetehtäviä aikaa vastaan, jotta koetilanteeseen saa tuntuman. Kokeissa tarvittavista välineistä saa listan matematiikan kokeen jälkeen. Tutustu välineisiin etukäteen – varsinkin liimoissa kannattaa ottaa selvää mihin materiaaleihin ne tarttuvat ja kuinka pitkään niillä kestää kuivua. Pääsykoearkiston töistä saa vainua, millaisista töistä arvostelijat ovat aikaisempina vuosina pitäneet.

Piirustus- ja suunnittelukokeiden jälkeen Arkkitehtikilta on yleensä järjestänyt Suomenlinnassa pääsykoepiknikin, jossa on päässyt rentoutumaan rankkojen kokeiden jälkeen ja tutustumaan tuleviin opiskelukavereihin. Kannattaa tulla, mikäli suoritat kokeesi Otaniemessä!

Arkkitehti vs. rakennusarkkitehti

Rakennusarkkitehdin tutkinto on 4-vuotinen alempi korkeakoulututkinto, johon voi Suomessa opiskella neljässä ammattikorkeakoulussa. Suppeamman sisältönsä vuoksi se ei anna samoja ammattipätevyyksiä kuin arkkitehdin koulutus. Tyypillisesti rakennusarkkitehdit toimivat samankaltaisissa työtehtävissä kuin arkkitehdit, mutta erityisesti suurten rakennuskohteiden pääsuunnittelijalta vaaditaan arkkitehdin ammattipätevyys.